• Non ci sono risultati.

Kuinka voitetaan Nobelin palkinto (edizione finlandese di Come vincere un Nobel, Einaudi 2017)

N/A
N/A
Protected

Academic year: 2021

Condividi "Kuinka voitetaan Nobelin palkinto (edizione finlandese di Come vincere un Nobel, Einaudi 2017)"

Copied!
5
0
0

Testo completo

(1)

Massimiano Bucchi

Kuinka voitetaan

Nobelin palkinto

(2)

Teoksen suomentamista on tukenut FILI – Finnish Literature Exchange.

Alkuteos Come vincere un Nobel. Il premio piú famoso della scienza (2017) Copyright © 2017 Giulio Einaudi editore s.p.a., Torino

Suomenkielinen laitos copyright © 2018 suomentaja & Gaudeamus Gaudeamus Oy

www.gaudeamus.fi Kansi: Pekka Krankka Piirrokset: Harri Haarala KL 91.81 ∙ UDK 93/99 ISBN 978-952-495-474-7

(3)

S I S Ä L LY S

I N O B E L I N PA L K I N N ON A L K U TA I VA L. . . .9

Virheellisestä muistokirjoituksesta tieteen historian merkittävimpään tunnustukseen Väärä muistokirjoitus . . . 11

Historian kuuluisin testamentti . . . 15

Nuori insinööri puolustaa testamenttia revolveri kourassa . . . 18

Ruotsalaiset tutkijat nyrpistävät nenäänsä Nobelin palkinnolle . . . . 21

Viisi vuotta myöhemmin Tukholmassa – joulukuun kymmenes päivä . . . 23

Median ja yleisön rakastama palkinto . . . .27

Yli vuosisata palkintoja (ja polemiikkia). . . .30

I I K U I N K A N O B E L VOI T E TA A N? . . . 35

Kuinka voittaa Nobel jättämällä lomat pitämättä ja julkaisematta riviäkään . . . .43

Ei ole Nobelia karvoihin katsominen: maalaislääkäri ja perheenäiti San Diegosta. . . .45

Koskaan ei ole liian myöhäistä (eikä liian aikaista) voittaa Nobelin palkinto . . . 49

Pitkä matka Tukholmaan . . . 51

Unohtumaton viikko . . . .54

I I I R AJATON PA L K I N TO? . . . .63

Ei politiikkaa kiitos, olemme ruotsalaisia (tutkijoita) Palkinto ilman rajoja vai tiedettä politiikanteon välineenä . . . .65

(4)

Nobel sota-aikana, I näytös: palkitako vaiko ei, siinäpä pulma . . . . .74 Hyödyksi ihmiskunnalle: Nobel-voittaja vai sotarikollinen? . . . .78 Nobel sota-aikana, II näytös: ei politiikkaa kiitos, olemme

ruotsalaisia (tutkijoita) . . . 83 Kemiaa, fysiikkaa vai lääketiedettä?. . . .87

I V A N D T H E W I N N E R IS… NOT H E R E! . . . .97

Kuinka Einstein voitti palkinnon, vaikka oli vähällä olla voittamatta sitä koskaan

Tukholma vuonna 1922 – kävelyretki meren rannalla . . . .99 Bern vuonna 1905: virkamiehen ”salainen” teoreettisen

fysiikan toimisto . . . 101 Kelpo kilpakumppani . . . 105 Tukholma vuonna 1922 – Carl Wilhelm Oseenin salainen

suunnitelma. . . 108 Palkitut mutta poissaolevat. . . 112 Nobel yhdellä iskulla tai Nobel vuosia myöhemmin. Ehtiikö moni mahdollinen ehdokas kuolla ennen palkinnon myöntämistä? . . . 115 Lobotomioita ja muita turhia toiveita: palkintoja, jotka olisi

kenties ollut parempi jättää myöntämättä. . . 119

V K U I N K A N O B E L I A E I VOI T E TA. . . 125

Lisen tarina ja muita haamuja

Lise Meitner matkusti Ruotsiin, mutta ei voittanut palkintoa. . . 127 Voittajat (vain) etusivun uutisina:

Edisonin ja Teslan kummallinen tapaus . . . 135 ”Unitauti” ja useimmin ehdolle asetettu italialainen . . . .140 Palkinnon upottamat: Primo Levi ja kemian Nobel-palkinto . . . . .144 ”Historian tärkein valokuva”, joka ei voittanut palkintoa

(vai voittiko sittenkin?) . . . 147 ”Neljännet henkilöt”: italialainen, joka oli vähällä voittaa

kahdesti (kenties jopa kolmesti). . . 152 ”Kolmannet henkilöt”: Ringo Starr -ilmiö . . . 155 Nobel-palkinnon värit ja kaikkein tavoittamattomin haamu . . . 157

(5)

V I K AU N I S TAVA PA L K I N TO? . . . 161

Nobel-voittajana olemisen merkityksestä ”The winner takes it all.” Matteus-vaikutuksen ilo ja tuska . . . 163

Tiedeuutinen (ja vaimon käsi) etusivulle!. . . 167

Langaton mies ja rajaton kuuluisuus . . . 171

Kuinka palkinnosta tulee kuuluisa? Kuuluisuuksia palkitsemalla. . 178

Nobel on ikuinen. Tiedettä maineen ja näkyvyyden rajamailla . . . . 180

Nobel ja Sanremo. . . 187

Ovatko jotkin Nobelit enemmän Nobeleita kuin toiset? . . . .194

V I I PA L K I T U N T I E T E E N T E K I JÄ N OL E M U S . . . .205

Einsteinin kasvot . . . .207

Maallinen kultti . . . 209

Tieteentekijän ruumis ja maalliset jäännökset . . . .214

Ruhtinaat tekevät kunniaa molekyyleille: Nobel-palkinto pyhitysrituaalina. . . 218

”Tiede morsiamena”: Tieteentekijöiden ylevä moraali . . . .227

Nobel-palkinnon kääntöpuoli: laatikot, joita ei Tiedeakatemiassa haluta avata . . . 240

L OPU K SI : N E ROJA , SA N K A R E I TA JA PY H I M Y K SI Ä. . . .245

Nobelin palkinto ja kuinka se on muokannut tieteen julkisuuskuvaa V I I T T E E T . . . .252 L Ä H T E E T. . . .262 L I I T E . K A I K K I T I E DE A L OJ E N PA L K I T U T V UO SI NA 19 01–2 017. . . .274 H E N K I L ÖH A K E M I S TO. . . .282 K I I TO K S E T. . . 294

Riferimenti

Documenti correlati

La presenza di un’emissione anisotropa continua può anche essere dedotta da studi nell’infrarosso e nei raggi X (poiché la profondità della galassia che si riesce ad

Il secondo gruppo, più virtuoso, comprende unità pro- duttive (definite “smart”) che, all’opposto, pur avendo dimensione e produttività inferiori a quelle medie del

1 CPI, in ragione della loro mlssion Isti t uzionale e in forza della lor o natura di soggetto pubblico, sono coinvolti direttamente nella attuazione della

soprattutto per altri due motivi: da questo momento, infatti, la Maison decide sia di aprire una galleria d’arte, dedicandosi quindi anche al commercio di

L'idea e poutine da un un sufficientenete Buono da galantine che dopo poche iteration c del metodo di peu to fisso u sia gia sufficiatemate accurata Covina al panto fisso.

Si noti che i carichi “F” essendo direttamente agenti sui nodi non rientrano nelle soluzioni del sistema zero... Diagramma

Una narrazione che conduce per sentieri poco battuti a nuovi orizzonti, a grandi spazi aperti, alla solitudine dove riflettere, dove trovare sé stessi, dove incontrare

I fornitori per cui questo business rappresenta una quota importante del giro di affari e che dunque sono riusciti a presidiare il mercato garan- tendosi spazi importanti