• Non ci sono risultati.

Teoria ja tutkimus sosiologia-lehdessä

N/A
N/A
Protected

Academic year: 2021

Condividi "Teoria ja tutkimus sosiologia-lehdessä"

Copied!
6
0
0

Testo completo

(1)

TEORIA JA TUTKIMUS

SOSIOLOGIA-LEHDESSÄ

P e k k a R ä s ä n e n , J a n i E r o l a

& J u h o H ä r k ö n e n

K

eskustelua sosiologian relevanssista ja tie-teellisistä painopistealuista on käyty pit-kään. Monissa kansainvälisissä puheenvuorois-sa on kannettu huolta yhteiskuntateorioiden vanhentumisesta, teorian ja empirian välisten kytkösten puuttumisesta, joidenkin tutki-musmenetelmien heikosta validiteetista sekä yleensäkin sosiologian heikentyneestä yhteis-kunnallisesta merkityksestä (esim. Coleman 1990, 2–5; Esping-Andersen 2000; Goldthor-pe 2000).

Suomessa esimerkiksi Erik Allardt (1995) on peräänkuuluttanut suurten kysymysten tutki-musta. Samoilla linjoilla olevan Hannu Uu-sitalon mukaan suomalaista nykysosiologiaa voidaan pitää ympäröivästä yhteiskunnasta erkaantuneena, lähinnä ”sisäänlämpiävänä ja eksoottisia tutkimusteemoja viljelevänä tutki-musalana” (Uusitalo 2003, 616). Pertti Töttö on puolestaan arvostellut konstruktionisti-sesti orientoituneen laadullisen tutkimuksen lähestymistapoja (Töttö 1997; 2000). Näiden teemojen valossa 2000-luvun suomalaista so-siologiaa on kuvattu yleensä lähinnä kriittisesti (esim. Puuronen 2005, 58; Räsänen & Ruona-vaara 2004). Toisaalta käydyissä keskusteluissa on myös ihasteltu sosiologisen käsiteapparaatin jatkuvaa uudistumiskykyä ja uusien ideoiden virtausta (esim. Rahkonen 2004, 9–13). Vastaa-vasti uudemman empiirisen tutkimuksen mo-nivivahteisuutta ja innovatiivisuutta on pidetty nykysosiologian vahvuutena (Alasuutari 2002,

48; Aro 2001). Näin nykyistä sosiologiaa on myös helppo puolustella.

Edellä mainitut puheenvuorot tarkastelevat nykysosiologiaa varsin eri näkökulmista. Täs-tä huolimatta eri näkemyksiä yhdisTäs-tää kaksi oletusta viime vuosikymmeninä sosiologiassa tapahtuneista muutoksista. Näistä ensimmäi-sen mukaan sosiologinen tutkimus mielletään aikaisempaa selvemmin teoria- ja käsitepai-notteiseksi. Tällaiset oletukset ovat jopa niin yleisiä, että oppikirjoissa törmää määritelmiin sosiologiasta empiirisen sosiaalitieteen sijaan ennen muuta eräänlaisena ”keskusteluna yh-teiskunnan kanssa” (esim. Sulkunen 1998, 19–20; Saaristo & Jokinen 2004). Toiseksi em-piirisen tutkimuksen painopiste ymmärretään muuttuneeksi siten, että kvantitatiivinen tutki-mus on antanut yhä enemmän jalansijaa kvali-tatiiviselle tutkimukselle. Kuluneita vuosikym-meniä on pyritty hahmottamaan ”ensisijaisesti määrällisinä tai laadullisina” aikakausina (esim. Alasuutari 1999; Alastalo 2005) sekä erilais-ten tutkimusparadigmakuvauserilais-ten avulla (esim. Kaukonen 1986; Puuronen 2005).

Esitettyjä oletuksia sosiologian muutoksesta ei ole juurikaan todennettu sosiologista tutki-musta edustavien aineistojen avulla.[1] Tarkas-telemme tässä kirjoituksessa eräitä sosiologian muutosta koskevia oletuksia Sosiologia-lehdessä julkaistujen artikkelien avulla. Tarkoituksemme on siis selvittää, voidaanko tulkintoja sosiologian

KOM_räsänen_etal.indd 1

(2)

teoretisoitumisen lisääntymisestä sekä väitteitä kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen määrän muutoksista peilata myös Sosiologia-lehteen. Näiden kysymysten ohella tarkastelem-me lehdessä julkaistuja artikkeleita kirjoittajatie-tojen (yliopisto, sukupuoli, oppiarvo) mukaan. Aineistona ovat kokonaiset vuosikerrat lehden ensimmäisestä ilmestymisvuodesta 1964 lähtien. Mukaan on otettu kaikki artikkeleina julkais-tut kirjoitukset.[2] Kirjoituksen tavoitteena on arvioida suomalaista sosiologiaa sellaisena kuin se näyttäytyy aikakauslehden lukijoille. Vaikka lehti ei anna kokonaisvaltaista kuvaa Suomessa harjoitettavasta sosiologiasta, se on maamme johtavana yhteiskuntatieteellisenä aikakausleh-tenä näkyvin tieteenalan julkaisukanava.

Teoria ja empiria suomalaisessa sosiologiassa

Sosiologian pääasiallisesta luonteesta on esitetty monenlaisia tulkintoja. Suomessa esimerkiksi Risto Heiskala on väittänyt, että sosiologia ”ei ole tiede, jonka totuuden varmistaa meto-di, vaan yhteiskuntaa työkseen tutkivien

am-mattilaisten keskustelua yhteiskunnan kanssa” (Heiskala 1994, 9). Uusitalon (2003) mukaan nykysosiologiassa onkin pitkälti kyse tästä. Silti perinteisemmilläkin näkemyksillä sosiologiasta empiirisenä tieteenä on edelleen kannatusta (esim. Toivonen 2001; vrt. myös Noro 2004). Mutta mikä on empiiristen tutkimusten ja puhtaasti teoreettisten kirjoitusten suhde So-siologiassa?

Kuviossa 1 esitetään lehdessä julkaistujen ar-tikkelien jakautuminen teoreettisiin puheen-vuoroihin sekä kvalitatiivisiin ja kvantitatiivi-siin empiirikvantitatiivi-siin artikkeleihin viiden vuoden jaksoissa vuosina 1964-2004. [3] Teoreettisten artikkeleiden osuus kaikista aikavälillä julkais-tuista 699 artikkeleista on 65 prosenttia. En-nen 1990-lukua teoreettisia artikkeleista on ollut reilusti yli puolet, 1970-luvulla jopa liki 90 prosenttia. Vasta 2000-luvulla niiden osuus on painunut alle puoleen kaikista julkaistuista artikkeleista. Teoreettisten artikkeleiden määrä on pienentynyt viime vuosina, mutta edelleen niiden kokonaisosuus lehden artikkeleista on yli kolmasosa. 73 % 87 % 87 % 62 % 69 % 70 % 54 % 32 % 6 % 13 % 14 % 17 % 22 % 43 % 21 % 13 % 7 % 21 % 15 % 13 % 22 % 25 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1964-69 (N 108) 1970-74(N 104) 1975-79(N 71) 1980-84(N 87) 1985-89(N 84) 1990-94(N 69) 1995-99(N 789 2000-04(N 68)

teor kvali kvanti kvali+kvant

(3)

Kuvion perusteella voidaan esittää tulkintoja siitä, miten Sosiologia-lehden artikkelit ku-vaavat suomalaisen sosiologian ”korpuksen” muutosta. Artikkeleja ei ole oikeastaan missään vaiheessa karakterisoinut empirismi vaan ni-menomaan teoreettisuus. Niinpä luonnehdinta sosiologiasta ”yhteiskuntateoreettisin käsittein jäsentyneenä historiankirjoituksena” (Heiskala 1994, 36) näyttää pätevän hyvin lehden tarjoa-maan kuvaan suomalaisesta sosiologiasta. Toki sosiologiassa tutkitut ilmiökokonaisuudet ovat monipuolistuneet viime vuosikymmeni-nä, mikä on heijastunut myös tutkimusaineis-toihin ja analyysitekniikoihin. Kirjallisuudessa esitettyjen näkemysten mukaan 1960-luvulta lähtien empiiriselle sosiologialle ovat olleet tyypillistä survey ja kvantitatiiviset menetel-mät (esim. Alastalo 2005, 73; Puuronen 2005, 52–53). Etenkin menetelmäkirjallisuudessa tarjottujen tulkintojen valossa kvalitatiivinen tutkimus on saanut näkyvää jalansijaa 1980- ja 1990-luvuilla (esim. Toivonen 1999, 119–120; Alasuutari 1999; Raunio 1999). Kuitenkin 2000-luvulle tultaessa tilanne on joidenkin tulkintojen mukaan kääntynyt kvalitatiivisen tutkimuksen eduksi jopa niin, että kvantita-tiivista suuntausta edustaa enää häviävän pie-ni osa tutkimuksesta. Esimerkiksi Pertti Töttö (2000, 10) on uumoillut tämän suhteellisen osuuden jäävän yhteen kymmenykseen. Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen osuu-den vaihtelu näkyy selvästi

Sosiologia-leh-dessä julkaistujen artikkelien osalta (ks. Kuvio 1). 1960-luvulla empiirisistä artikkelista hyvin pieni osa oli kvalitatiivisia. Vielä 1970-luvulla alussa kvalitatiivisten artikkelien osuus jäi alle viidennekseen empiirisistä artikkeleista. Mut-ta jo 1975-1979 välisenä aikana julkaistuisMut-ta empiirisistä artikkeleista miltei puolet oli kva-litatiivisia. 1990-luvun loppuun tilanne pysyi suunnilleen samana. 2000-luvulla kvalitatiivis-ten artikkelien osuus sen sijaan ohitti selvästi kvantitatiivisten artikkelien määrän.

Edellisen perusteella voidaan todeta, että mää-rällisen ja laadullisen tutkimuksen valtakaudet näkyvät myös Sosiologia-lehden sivuilta. On selvää, että kvalitatiivisen tutkimuksen asema on voimistunut jo 1970-luvun loppupuolella. 1990-luvulta puolivälin jälkeen kvantitatiivi-nen tutkimus on ollut jonkin verran vähäi-sempää kuin kvalitatiivinen tutkimus. Toisaalta 2000-luvullakin on julkaistu edelleen kvanti-tatiivisia artikkeleja saman verran kuin aikai-semmin. Täten metodisuhteista esitetyt yleiset tulkinnat eivät ole mitenkään ongelmattomia Sosiologia-lehteen sovitettuna. Sen sijaan, että kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus oli-sivat olleet toisensa kilpailijoita, kvalitatiivisen tutkimuksen osuus on pikemminkin kasvanut teoreettisen kirjoitusten kustannuksella. Entä miten nämä muutokset näkyvät kirjoittajatie-toja tarkasteltaessa? 60 % 59 % 39 % 64 % 91 % 33 % 100 %100 % 20 % 100 % 78 % 69 % 18 % 15 % 9 % 67 % 0 % 0 % 0 % 14 % 17 % 12 % 42 % 21 % 60 % 22 % 15 % 20 % 28 % 20 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % HY (N 126) TaY (N92) TY(N 38) JY (N 39) JoY ( N 11 ) LY(N 3) VY (N 1) HKKK (N 9) TuKKK (N5) OY(N 8) ÅA (N 9) Muu (N 131) teor kvali kvanti kvali+kvant

Kuvio 2 Sosiologia-lehdessä julkaistut artikkelit kirjoittajan työpaikan mukaan 1974-2004.

KOM_räsänen_etal.indd 3

(4)

Kuvio 2 esittää lehdessä julkaistut artikkelityy-pit kirjoittajan edustaman yliopiston mukaan vuodesta 1974 eteenpäin.[4] Suomalaisista tie-dekorkeakouluista Sosiologia-lehteen ovat ak-tiivisimmin kirjoittaneet Helsingin yliopistossa (27%) ja Tampereen yliopistossa (20%) työs-kentelevät Jyväskylän (8%) ja Turun (8%) yli-opistojen valloittaessa kolmannen ja neljännen sijan. Muista yliopistoista tulleiden kirjoitusten määrät ja osuudet jäävät alle kolmen prosentin. Kuitenkin suurin yksittäinen kirjoittaneiden ryhmä (28%) koostuu muista kuin maamme tiedekorkeakouluissa työskentelevistä. Tähän ryhmään kuuluvat tiedekorkeakoulujen ulko-puolisten tutkimuslaitosten (Stakes, Kela jne.) lisäksi ulkomaisissa yliopistoissa työskentelevät henkilöt.

Valtaosassa yliopistoista teoreettisten kirjoitus-ten osuus kaikista julkaistuista artikkeleista on suurin. Suurimmista yliopistoista selkeimmän poikkeuksen tähän muodostaa Turun yliopis-to, jossa työskentelevien kirjoittajien artikke-leista noin kaksi kolmasosaa on empiirisiä (ja yleisemmin kvantitatiivisia). Myös Lapin yli-opistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta tul-leet artikkelit ovat pääosin empiirisiä. Muualta kuin maamme tiedekorkeakouluista tarjotut ja julkaistut empiiriset artikkelit ovat yleistyneet 1990-luvun jälkeen.

Kuvion ulkopuolelta voidaan todeta, että kvali-tatiivisen tutkimuksen lisääntyminen 1990-lu-vulla on ennen kaikkea helsinkiläinen ja tam-perelainen ilmiö. Kvantitatiivisen tutkimuksen kustannuksella kvalitatiivisen lisääntymistä on tapahtunut vain helsinkiläisten kirjoittaji-en artikkeleissa. Kvantitatiiviskirjoittaji-en tutkimukskirjoittaji-en lisääntyminen alkoi turkulaisten teksteissä sa-moihin aikoihin. Jyväskylän yliopistosta tul-leista empiirisistä artikketul-leista taas kvalitatii-visin ja kvantitatiikvalitatii-visin menetelmin tehtyjen osuudet ovat pysyneet kutakuinkin samoina, vaikka artikkeleista vähintään puolet on aina ollut teoreettisia. Toisin sanoen kuviossa 1 ku-vatut aggregaattitason trendit eivät kuvaa yk-sittäisten yliopistojen julkaisulinjoja.

Kuviosta 3 nähdään, että valtaosa Sosiologiassa julkaistuista artikkeleista on miesten kirjoitta-mia. Naiset ovat kuitenkin julkaisseet suhteel-lisesti enemmän empiirisiä tutkimuksia kuin miehet. Kvalitatiivisista artikkeleista suunnil-leen yhtä suuri osa on miesten ja naisten kir-joittamia, kun taas kvantitatiivisista artikkeleis-ta suurempi osa on miesten kirjoitartikkeleis-tamia. Suku-puolen mukaan jakaumassa ei ole tapahtunut ajallisia muutoksia eri vuosikymmeninä.

74 % 48 % 70 % 65 % 54 % 45 % 11 % 18 % 25 % 45 % 15 % 25 % 17 % 10 % 22 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Miehet (N 506) Naiset (N 163) Toht. (N210) Lis. (N 77) Maist. (N 173) Muu (N 11)

teor kvali kvanti kvali+kvant

Kuvio 3 Sosiologia-lehdessä julkaistut artikkelit kirjoittajan sukupuolen (1964-2004) ja oppi-arvon (1974-2004) mukaan.

(5)

Liki puolet lehdessä julkaistuista artikkeleis-ta on tohtoreiden kirjoitartikkeleis-tamia maistereiden osuuden jäädessä reiluun kolmannekseen ja lisensiaattien alle viidennekseen (ks. Kuvio 3). Tohtorien julkaisemien artikkelien osuus on eri vuosikymmeninä pysynyt varsin vakaana, kun taas maistereiden ja lisensiaattien kirjoit-tamien artikkelien osuudessa on tapahtunut vaihtelua. Artikkelityypeittäin tarkasteltuna voidaan todeta, että tohtorintutkinnon suo-rittaneet ovat olleet viehättyneimpiä teoreet-tisten artikkeleiden kirjoittamiseen. Tohtorei-den julkaisemien kvantitatiivisten tutkimusten osuus on pysynyt koko ajan varsin vähäisenä, vaikka kvalitatiivisten artikkelien osuus onkin hieman kasvanut. Etenkin maisterit ovat yhä enemmän julkaisseet kvalitatiivisia artikke-leita. 2000-luvulla maistereiden kirjoittamista artikkeleista yli puolet on ollut kvalitatiivi-sin menetelmin tehtyä empiiristä tutkimusta, puhtaasti teoreettisten artikkeleiden osuuden jäädessä kymmenykseen.

Mennyt ja tuleva sosiologia?

Tarkastelimme tässä kirjoituksessa teorian ja tutkimuksen välistä suhdetta Sosiologia-leh-dessä vuosina 1964-2004. Tämän perusteella suomalaista sosiologiaa on kuluneina vuosi-kymmeninä leimannut ennen kaikkea em-piirisen tutkimuksen suhteellinen vähäisyys. Tarkastelu osoitti myös sen, että vaikka kvali-tatiivinen tutkimus onkin viime aikoina yleis-tynyt kvantitatiiviseen nähden, molemmat suuntaukset ovat olleet melko tasapuolisesti edustettuina jo 1970-luvun lopulta lähtien. Laadulliset artikkelit ovat yleistyneet 2000-lu-vulla teoreettisten kustannuksella. Teimme li-säksi katsauksen kirjoittajan taustan mukaiseen vaihteluun julkaistuissa artikkelissa. Kvalitatii-visen tutkimuksen osuus on kasvanut maiste-rien kiihtyneen julkaisutahdin myötä. Samalla maamme yliopistokaupungit ovat profi loitu-neet yhä selvemmin erityyppisiin tutkimus-suuntauksiin.

Käytettyyn aineistoon liittyy yksi tämän tut-kimuksen mahdollisista heikkouksista: tulokset kertovat vain sen, mitä Sosiologia-lehdessä on julkaistu. Toisin sanoen sen tuloksia ei pystytä yleistämään koko suomalaista sosiologiaa

kos-kevaksi. On myös syytä muistaa, että julkais-tavaksi tarjottavat käsikirjoitukset eivät vält-tämättä jakaudu artikkelityypeittäin samassa suhteessa kuin hyväksytyt käsikirjoitukset. Täs-tä huolimatta on perusteltua väitTäs-tää, etTäs-tä Sosio-logia-lehti edustaa maassamme harjoitettavaa sosiologiaa huomattavasti kokonaisvaltaisem-min kuin esimerkiksi eri yliopistoissa tarkas-tetut väitöskirjat tai muut opinnäytteet. Siksi uskommekin, että edellisten tulosten valossa on mahdollista arvioida myös eräitä nykyso-siologiaa koskevia yleisiä keskustelunaiheita. Esimerkiksi esitetyt väitteet kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen valtakausista vaikuttavat liian yksioikoisilta. Myös tutki-musorientoituneen sosiologian osuus näyt-täisi pikemminkin olevan lisääntymässä kuin vähentymässä. Aineistomme perusteella useat nykysosiologian tunnuspiirteistä esitetyistä tul-kinnoista edustavat muutoinkin niin sanottua aikalaisanalyysia, joka ei perustu faktoihin. Joka tapauksessa empiirisesti orientoituneen tutkimuksen näkyvyys on lisääntynyt Suomes-sa. Tämän taustalla on varmasti monia eri syitä. Voidaan silti otaksua, että 1990- ja 2000-luvul-la esitetyt väitteet sosiologian heikentyneestä kyvystä tarjota relevanttia tutkimustietoa on otettu vakavasti. Tässä mielessä empiirisen tutkimuksen osuuden kasvu voidaan nähdä sosiologian kannalta hyvänä asiana: sosiologit reagoivat esitettyyn kritiikkiin!

Lopuksi on syytä todeta, että tämän kirjoi-tuksen perusteella ei tietenkään voida sanoa mitään julkaistujen tekstien yhteiskunnallises-ta relevanssisyhteiskunnallises-ta ja sen muutoksesyhteiskunnallises-ta. Vasyhteiskunnallises-taukset tällaisiin kysymyksiin tulisi pyytää muilta kuin sosiologeilta itseltään. Sen sijaan sitä sosiologi-aa, jota sosiologit itse pitävät tärkeänä, on mah-dollista tutkia muilla tavoin.

Viitteet

1 Poikkeuksena on mainittava 1970-1980-luvun Sosiologia-lehtiä hyödyntävä Erkki Kaukosen (1986) artikkeli sekä Marja Alastalon (2005) väitöskirja, jossa on käyty läpi Suomessa tarkas-tetut sosiologian väitöskirjat 1947–2000. 2 Kirja-arvostelut, pääkirjoitukset sekä erilaiset

katsaukset ja muut puheenvuorot on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Sen sijaan

erikoisnu-KOM_räsänen_etal.indd 5

(6)

meroissa julkaistut lyhyemmät artikkelit ovat aineistossa mukana. Suuri kiitos aineiston val-mistelusta analysoitavaan muotoon kuuluu valt. yo Krista Heikkiselle.

3 Artikkelit luokiteltiin neljään kategoriaan: teoreettiseen, kvalitatiiviseen, kvantitatiiviseen sekä kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen. Ensim-mäinen kategoria sisältää kaikki teoreettiset ja metodologiset kirjoitukset, joissa ei ole varsi-naista tutkimusaineistoa ja analyysia.

4 Tiedot kirjoittajan työpaikasta ja oppiarvosta on ilmoitettu Sosiologia-lehdessä vasta vuo-desta 1974, jonka jälkeen lehdessä on julkaistu yhteensä 472 artikkelia. Kaikki kirjoittajatieto-jen pohjalta tehdyt luokitukset perustuvat use-amman kirjoittajan artikkeleissa ensimmäiseen kirjoittajaan.

Kirjallisuus

Alasuutari, Pertti (1999) Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Vastapaino, Tampere.

Alastalo, Marja (2005) Metodisuhdanteiden mah-ti. Lomaketutkimus suomalaisessa sosiologiassa 1947–2000. Vastapaino, Tampere.

Allardt, Erik (1995) Tiede ja olennaiset kysymyk-set. Tiedepolitiikka 20:4, 5-12.

Aro, Jari (2001) Retoriikka, refl eksiivisyys ja so-siologia. Sosiologia 38:1, 31-34.

Coleman, James S. (1990) The Foundations of Social Theory. Harvard University Press, Har-vard.

Esping-Andersen, Gøsta (2000) Two Societies, One Sociology, and No Theory. British Journal of Sociology 51:1, 59-77.

Goldthorpe, John H. (2000) On Sociology. Num-bers, Narratives and the Integration of Re-search and Theory. Oxford University Press, Oxford.

Heiskala, Risto (1994) Sosiologia modernin yh-teiskunnan itsetietoisuutena ja kansallisina traditioina. Teoksessa Heiskala, Risto (toim.) Sosiologisen teorian nykysuuntauksia. Gaude-amus, Helsinki, 9-37.

Kaukonen, Erkki (1986) Sosiologia-lehden kaksi vuosikymmentä. Sosiologia 23:4, 327-338. Noro, Arto (2004) Aikalaisdiagnoosi: sosiologisen

teorian kolmas lajityyppi? Teoksessa Rahko-nen, Keijo (toim.) Sosiologisia nykykeskuste-luja. Gaudeamus, Helsinki, 19-39.

Puuronen, Vesa (2005) Suomalaisen sosiologian paradigmoja 1960-luvulta nykypäivään. Sosio-logia 42:1, 50-62.

Rahkonen, Keijo (2004) Johdanto: zombikatego-rioista uusiin käsitteisiin. Teoksessa Rahkonen, Keijo (toim.) Sosiologisia nykykeskusteluja. Gaudeamus, Helsinki, 7-18.

Raunio, Kyösti (1999) Positivismi ja ihmistie-de. Sosiaalitutkimuksen perustat ja käytännöt. Gaudeamus, Helsinki.

Räsänen, Pekka & Ruonavaara, Hannu (2004) Johdanto: kohti pirstoutuvaa sosiologiaa? Teok-sessa Räsänen, Pekka, Ruonavaara, Hannu & Kantola, Ismo (toim.) Kiistoja ja dilemmoja – sosiologisen keskustelun vastakkainasetteluja. Kirja-Aurora, Turku, 9-20.

Saaristo, Kimmo & Jokinen, Kimmo (2004) So-siologia. WSOY, Helsinki.

Sulkunen, Pekka (1998) Johdatus sosiologiaan: kä-sitteitä ja näkökulmia. WSOY, Helsinki. Toivonen, Timo (1999) Empiirinen

sosiaalitutki-mus. Filosofi a ja metodologia. WSOY, Helsin-ki.

Toivonen, Timo (2001) Minkälaista sosiologia voisi olla? Sosiologia 39:1, 62-64.

Töttö, Pertti (1997) Pirullinen positivismi. Ky-symyksiä laadulliselle tutkimukselle. Kampus kustannus, Jyväskylä.

Töttö, Pertti (2000) Pirullisen positivismin paluu. Laadullisen ja määrällisen tarkastelua. Vastapai-no, Tampere.

Uusitalo, Hannu (2003) Sosiologia ja yhteiskun-tapolitiikka: valtaa vai vallattomuutta? Yhteis-kuntapolitiikka 68:6, 615-621.

Riferimenti

Documenti correlati

La Costituzione, in originale Considerazioni generali Le difficolt` a con i numeri Tre esempi Commenti generali Forma senza contenuto Commenti generali, seguito I primi dodici

A to odnosi się nie tylko do matury czy tego, że musisz przyłożyć się do nauki (ponieważ, oczywiście, musisz się uczyć): problemem bowiem jest to, dzięki

partecipanti; presentazione del progetto e delle sfide agli studenti delle classi coinvolte; selezione della sfida e abbinamento dei Dream Coach a ciascuna classe; suddivisione

The fundamental mechanisms, boundary conditions, and strategies underlying the development of scientific priorities for the present and future operation and upgrades of the

Claudia Franchi alla stazione ferroviaria di Brescia per le ore 7,20, per raggiungere MEGAWATT a MILANO (dalla stazione di Romolo, a piedi 10 minuti), dove alle ore 10 gli

Come risulta dalla tabella i costi salariali per i giardinieri del Parco botanico, ovverossia il contributo dello Stato, rappresentano mediamente circa un quarto

[r]

Mentre il volume di un solido di rotazione si ottiene come somma algebrica (cioè somma o differenza) di altri solidi di volume noto, la superficie del solido stesso si ottiene